Löysimme kadonneen sitruunaomenan!
Sitruunaomenan nimen kuulimme sattumalta keskustellessamme MTT:n Merja Veteläisen kanssa maatiaiskasveista. Voiko omena raikkaammalta kuulostaa! Se olisi ollut jälkiruokana Makuja joita ei ole -kutsuvierasateriallamme – jos ei olisi ollut tammikuu.
Syyskuussa sitruunaomena teki ensiesiintymisensä Heinon Tukun 110-vuotisjuhlan brunssilla. Keittiömestari Jyri Hänninen sai käyttöönsä 15 kiloa sitrusomenaa ja loihti niistä sekä herkullista piirasta että kyytönmaitojuustojen kanssa tarjottavan hillokkeen.
Sitruunaomena oli menestys – tyylikäs, hapokas mutta ei hapan. Ja raikkaasti sitruunainen. Ei sitruksella maustettu omena, vaan aidosti – suomalainen sitruunaomena ajalta ennen kasvinjalostusta. Lähes kokonaan kadonnut maatiaislajike.
Annetaan tutkimusmestari Hilma Kinnasen MTT:n puutarhakasvitilalta Piikkiöstä kertoa:
"Yltöisten sitruunaomenasta ei ole löydetty juurikaan kirjallista tietoa;
vain yksi maininta luettelossa 1940-luvulta. Jos olisi aikaa ja mahdollisuutta sukeltaa noin 80 vuoden takaisiin
asioihin ja löytäisin perustajamme professori kaikki
muistiinpanot, ehkä löytäisin jotakin tietoa tästäkin.
Yltöinen on siis tilamme nimi, ja se on alun perin armeijan virkatila.
Vuodesta 1927 täällä on sijainnut puutarhatutkimusta harjoittava laitos,
joka nykyisin kantaa nimeä 'Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotantotutkimus, Puutarhatuotanto, Piikkiö'. Olemme siis osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusta, MTT:tä.
Täällä Piikkiössä olemme keskittyneet puutarhakasvien tutkimukseen niin avomaalla kuin kasvihuoneessakin, hedelmä- ja marjakasvien osalta myös lajikejalostukseen.
Ensimmäinen johtajamme, professori Olavi Meurman oli innokas omenatutkija ja alkoi heti kerätä lajikkeita. Vuonna 1946 hän on julkaissut luettelon Yltöisissä olevista omenalajikkeista. Se on ainoa paikka, missä olen tähän mennessä nähnyt mainittavan lajikkeen "Yltöisten sitruunaomena". Istutusvuodeksi hän mainitsee 1864 – kahdeksankymmentä vuotta ennen kuin tutkimuslaitosta oli edes perustettu. Ajattelisin, että hän on nimennyt jonkun tilalla kasvaneen siemenpuun tällä nimellä, mutta tämä on vain arvelu. Siinä tapauksessa se olisi ensimmäinen täältä nimetty lajike.
1950-60 lukujen taitteessa suoritetun jalostusohjelman tuloksena on
sittemmin laitokseltamme nimetty 16 omenalajiketta. Tämä sitruunaomena olisi seitsemästoista.
Tällä hetkellä laitoksemme kokoelmissa on lähes 300 omenalajiketta. Eli monta muutakin mielenkiintoista sieltä voisi löytyä, mutta harvalla on
luonnetta yhtä paljon kuin Yltöisten sitruunaomenalla.
Emme ole sitä juuri osanneet arvostaa, mutta olemme säilyttäneet lajikkeen kokoelmassamme vuodesta toiseen. Sitä on meillä neljä puuta, kaksi voimakaskasvuisella perusrungolla olevaa ja kaksi hillittykasvuisella. En tiedä kenenkään muun kasvattavan sitä. Ei ole tullut mieleenkään suositella sitä kenellekään.
Tällä hetkellä omenien suhteen ollaan todella tilanteessa "makuja joita ei ole", sillä koko kelpoinen sato lähetettiin sinne teille.
Aivan varmasti olette ensi vuonnakin etuoikeutettu saamaan sen sadon,
mikäli sitä tulee. Mutta viljelyn laajentaminen on hidasta. Varteoksia
meiltä kyllä saa, jos löytyy halukas viljelijä. Mutta omenia niistä puista
on odotettavissa vasta aikaisintaan neljän vuoden päästä, jos puut
varrennetaan esimerkiksi ensi talvena. Että löytyykö sitten vielä innostusta, mitäpä arvelet?
"Yltöisten sitruunaomena maailman kartalle" on mottoni tästä lähin.
Terveisin
Hilma Kinnanen
PS. Sitä vain ihmettelen edelleen, että mistä Sinä tämän keksit?
Kiitos, Hilma Kinnanen! Tämä on ollut koko projektin innostavin tapahtuma – ja toivottavasti hyvän yhteistyön alku. Viljelijöitä kyllä löydetään. Koetamme seurata omenamme tarinaa ne neljä nopeasti kiitävää vuotta.
Yltöisten sitruunaomena maailman kartalle!
Haluatko tehdä suomalaista ruokakulttuuria viljelemällä itse Yltöisten sitrusomenaa? Ota yhteys osoitteeseen christer.lindgren@welho.co.
Välitämme yhteydenotot MTT Piikkiöön.