Kenen joukoissa seisot?

Viimekertaisen kolumnini jälkeen sain postia Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntijalta Katariina Lallukalta. Hänen mielestään kirjoitukseeni (Aamuposti 6.9.) oli pujahtanut pieni virhe, jonka nyt korjaan. Tinkimaidon myynti on lainsäädännön mukaan sallittua jos se lirutetaan tilatankista asiakkaan kannuun. Mutta jos haluat myydä pastöroimatonta maitoa joko itse toimittamalla kaupan hyllylle tai välittäjän kautta, se on kiellettyä. Juuri siksi Saloniemen tila joutuu myymään kauppoihin kylpymaitoa.

En ole koskaan väittänyt, ettei laktoosi-intoleranssi olisi periytyvää. Sanatarkka lainaus tekstistäni:” Monet ovat kokemusperäisesti huomanneet, että juuri nuo prosessit aiheuttavat intoleranssia. Reaktioita kun ei huomaa niissä maissa, joissa esim. cafe latte tehdään oikeasta lehmänmaidosta”. Siis suomeksi: minulle on tultu vapaaehtoisesti kertomaan, että tällainen epäily on.

Eri asia on se, johtuvatko väestön lisääntyneet vatsavaivat ja ”pierutauti” laktoosi-intoleranssista vai jostain aivan muusta:  vääristä ruokatottumuksista ja liikunnan puutteesta. Onhan paljon hienompaa sairastaa intoleranssia kuin tunnustaa itselleen olevansa ylensyönyt läskimooses.

Myytti suomalaisen ruoan ylivertaisuudesta on istutettu meihin hallintoalamaisiin erilaisilla kampanjoilla jo vuosikymmeniä: meillä Suomessa myydään Euroopan ellei koko maailman parasta ja puhtainta ruokaa. Viime aikoina myytti on ammuttu alas moneen kertaan. Mahtaako siitä olla enää mitään jäljellä? Edellinen kohu marinadeista on tuskin saatu pois otsikoista kun tulee jo seuraava: kevytrasvat.

Elääkseen ihminen tarvitsee rasvaa ja suolaa. Määrää voi säädellä, mutta laadusta ei kannata tinkiä. Siksi olen aina suhtautunut kevyttuotteisiin epäilevästi.  Valtaosa väestöstä kuitenkin uskoo, että kevyttuotteet tekevät ihmisestä hoikemman, kauniimman ja haluttavamman. Se on vähän samanlaista itsensä pettämistä kuin poltella kevytsavukkeita ja todistella itselleen, että ne ovat terveellisiä. Kevytrasvojen ohella kaikki muukin kaupan tarjonta on kevyttä: kevytjuustoja, jotka maistuvat muovilta, piimää, jossa on 0 % rasvaa, rasvatonta maitoa, kevytjauhelihaa, kevytleikkeleitä, kevytmuroja, kevytkeksejä jne…  Ja kauppa käy kun kansalla ei paremmastakaan ole tietoa.

Jogurtti on hyvä esimerkki. Heti aluksi sanon, että jogurtti ei ole mikään vedellä laimennettu juotava litku eikä esansseiila tai hilloilla öklömakeaksi maustettu epämääräinen ja kummallisenvärinen mössö. Oikea jogurtti on paksua, lusikalla syötävää, kermaista herkkua. Kun siihen tökkää lusikan, se seisoo pystyssä kauan. Oikea jogurtti on myös naturell. Jokainen saa itse ripotella siihen haluamansa mausteet, murot tai marjat. Juuri sellaista herkkua on Ahon jogurtti. Sitä on myytävänä ainakin Lentävässä Lehmässä, joka on Hakaniemen hallissa. Käykää katsomassa tuotetietoa ja muut myyntipaikat: www.ahonjogurtti.com.

Olen saanut sähköposteja ja puheluita koskien PMP:tä, Puhtaiden makujen puolesta ry:tä. Mitä porukkaa te oikein olette? Vastaan kysymyksiin näin julkisesti. PMP on kaikista teollisuuden ja kaupan toimijoista riippumaton aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää suomalaista ruokakulttuuria. Yhdistys toteuttaa toiminta-ajatustaan 10+Kiehuu-projektin kautta. Projekti on määräaikainen ja päättyy elokuussa 2010 julkaistavaan yli 400 sivua käsittävään teokseen suomalaisesta ruokakulttuurista. Teoksen kustantaa Otava. Yhdistyksen ja projektin yhteiset kotisivut ovat osoitteessa www.kiehuu.fi. Siellä on myös helpointa liittyä jäseneksi. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu joukko erikoisosaajia, jotka kaikki ovat alansa huippuja. Meitä yhdistää vain yksi asia: huoli suomalaisesta ruoasta.

Aloitan varajäsenistä.

 Petri Heino,  toimitusjohtaja , TukkuHeino Oy, Helsinki. Yritys on vuonna 1899 perustettu perheyhtiö, joka harjoittaa tytäryhtiöidensä Heinon Tukku Oy:n, Heino Juomat Oy:n ja Heinon Toimistopalvelu Oy:n kautta päivittäistavaroiden, alkoholien ja toimistotarvikkeiden tukkukauppaa ja maahantuontia.

Ilja Björs, ravintoloitsija, ravintola Juuret, Helsinki. Ravintolan erikoisuus on Sapas eli suomalaiset alkupalaset.  Ruokafilosofiaan kuuluu suomalaisten luonnonantimien ja raaka-aineiden muokkaaminen omassa keittiössä innovaatioiden kautta nykyaikaan, helposti nautittavaan muotoon..

 Varsinaiset jäsenet:
Teemu Aura, ravintoloitsija, Michelin-tähtikokki, ravintola Demo, Helsinki.  Demo tarjoaa asiakkailleen laadukasta käsityönä valmistettua ruokaa. Kokkien Tommi Tuomisen ja Teemu Auran omistuksessa oleva paikka antaa asiakkailleen mahdollisuuden huippuluokan illastamiseen .

Juha Kantanen, FT, erikoistutkija,  Maatalouden tutkimuskeskus, Nordgenin kotieläinsektorin vastaava, Jokioinen.  Suomen arvostetuin alkuperäiskarjojen tuntija. Kantanen sai juuri Suomen Kulttuurirahastolta 300.000 euron apurahan alkuperäiskarjojen, erityisesti kyyttökarjan maidon tutkimukseen ja tuotteistamiseen.

Harri Koskinen, muotoilija, Helsinki.  Koskinen on suunnitellut mm. huonekaluja ja astioita sekä taidelasia.  Huhtikuussa 2009 hän sai suuren pohjoismaisen muotoilupalkinnon. Torsten ja Wanja Söderbergin säätiön myöntämä tunnustus oli miljoona Ruotsin kruunua eli noin 93 000 euroa. Palkintoperusteissa kiitettiin Koskisen työtä pohjoismaisen muotoiluperinteen jatkajana.

Nina Koiranen, varapuheenjohtaja, ravintolapäällikkö, ravintola Grotesk, Helsinki.  Asiakkaan kommentti:  ”Kolmannen kerran jälkeen palvelu täyskymppi, nopeaa ja asiallista. 3 ruokalajin menu on loistava. Söin kahtena päivänä putkeen saman menun ja oli erittäin hyvää ja tasalaatuista”.

Hannu Heikkinen, puheenjohtaja, karjankasvattaja, Pappilanpuisto,  Loppi.  Suomen suurin kyyttökarja, Ahvenanmaan lampaita, Kainuun harmasta ja valtava innostus lähiruokaan.

Juuri kun suomalainen ruokakulttuurikeskustelu on kunnolla käynnistymässä, Finfood vetäytyy leikistä ja Kotimaiset Kasvikset ry  irtisanoo kaikki työntekijänsä. Finfoodin hallituksen puheenjohtajan Jaakko Nuutilan mielestä kysymys on rahapulasta. Valtio kun ei enää anna rahaa yhtä paljon kuin ennen. Molempien järjestöjen talous onkin täysin kuralla. Sen siitä saa, kun palkataan toimitusjohtajia, toiminnanjohtajia, toimistopäälliköitä ja sihteereitä.
PMP:ssä ei ole yhtään palkattua toimihenkilöä. Kaikki tekevät työtään oman toimen ohella, omalla ajallaan ja  vapaaehtoisesti . Juuri siinä toteutuu yhdistystoiminnan periaate ja ajatus puhtaimmillaan.
Suomessa on perustuslakiin kirjattu yhdistymisen vapaus. Jokainen saa liittyä siihen yhdistykseen, jonka sanomaa ja toimintaa pitää oikeana. Voit siis milloin tahansa liittyä Kotimaiset Kasvikset ry:hyn, Finfoodiin tai Maito ja Terveys ry:n jäseneksi.  Jos sen sijaan et usko elintarviketeollisuuden lobbareihin ja propagandakoneiston lupauksiin vaan haluat olla mukana nousevassa kansanliikkeessä puhtaiden makujen puolesta, niin tule mukaan.  Osoite on kiehuu.fi.

Siis:  Kenen joukoissa seisot?

Hannu Heikkinen
Lopen Pappilanpuisto Oy
Puhtaiden makujen puolesta ry