PMP:n ”omasta” sitruunaomenasta kirpeä sato

Kuva: 

PMP:n ja Christer Lindgrenin uudelleen löytämä sitruunaomena tuotti vuonna 2011 taas noin 13 kg kauniita, punaisen ja keltaisia kirjavia omenia. MTT:n (Maa- ja Ruokatalouden tutkimuskeskus) Yltöisten koetilan tutkimusmestari Hilma Kinnanen lähettikin jo kolmatta kertaa koko tilan neljän vanhan puun sadon Helsinkiin koepaistoja ja maistelua varten.

Sitruunaomenan vuosikerta 2011 oli kauniin värinen, mukavasti keskikokoinen – ja kirpeän hapokas. Siinä on terää selvästi enemmän kuin edellisessä vuosikerrassa.

Sitruuna-Tatinissa temperamenttia ja luonnetta

Tänä syksynä sitruunaomenaa koekäytti muun muassa jälkiruoistaan tunnettu Michelin-tähtiravintola Postres. Yleensä ravintolan signatuurijälkiruoaksi noussut Tarte Tatin valmistetaan kiinteästä, miedommin hapokkaasta Pin Lady -omenasta.
Postresin keittiön mukaan sitruunaomena hajoaa uunissa Pink Ladya helpommin. Muissa testiuuneissa näin ei kuitenkaan käynyt. Syy voi olla uunissa, omenayksilöiden eroissa tai jossain muussa.
Tarte Tatinin karamellisoituneen sokerin makeus ja uunikuumalla pinnalla sulava, vaniljahitusten  pilkuttama talon jäätelö tasapainottivat makua juuri sopivasti.
Chef & Sommelierin keittiömestari Sasu Laukkonen tarjoili marraskuun 2. päivänä asiakkailleen puolukka-sitruunaomenasorbettia. Asiakkaat ihastuivat makuun, jossa omena jättää puolukan ”leveämmän” jälkimaun ytimeksi  kirpeänraikkaan jälkimaun.  Laukkonen suunnittelee hankkivansa  myös ravintolan omalle palstalle sitruunaomenapuun taimia.


Kyllä, kirpeämpää kuin ”normipiiras”. Aikuisten keittiöomena, ja sellaisena luonteikas.

 

Vanhan maatiaisen uusi elämä

Sitruunaomenapuu on tyypillinen maatiainen eli vanha omenalajike ajalta ennen suomalaisen kasvinjalostuksen alkua. Sen vaiheista tiedetään vain vähän, eikä sen arvoa ehkä ole koskaan oikein ymmärretty. Yltöisten kirjoissa ja kansissa viimeinen lyhyt merkintä on vuodelta 1964.
Vuonna 2008 bongasin sen Gastro-messuilla, ja lähes kadonneen maatiaisomenan löytyminen suorastaan vaati jatkotoimia. Myös Yltöisten omenatarhan tutkijat olivat innoissaan, kun neljä vanhaa, lähes unohtunutta puuta äkkiä olivatkin huomion kohteena.
Ensiesiintymisensä Helsingissä lajike sai Heinon tukun 110-vuotisjuhlabrunssilla jättisuuressa omenapiiraassa ja kyytönmaitojuustojen kanssa tarjottuna kompottina. Keittiömestari Jyri Hännisen luomukset saivat osakseen paljon kiitosta, ja sen jälkeen oli tie auki suurempaan tunnettuuteen.
Merkittävä päivämäärä oli 16.8. 2010, jolloin PMP jakoi Helsingin Tukkutorilla omakustannushintaan noin 60 sitruunaomenapuun varrennettua tainta kiinnostuneille kasvattajille. Viisi tainta päätyi Helsingin kattojen ylle Ravintola Savoyn terassiviljelmien ”maatiaiskulmaan”.
Kova talvi  ja jänikset kohtelivat osaa taimista huonosti, mutta suurin osa oli kesän 2011 alkaessa edelleen hengissä. Tänä vuonna taimia on myyty suoraan Mattilan taimistolta (02-4315650, mattilan.taimistot@kolumbus.fi). Ensimmäisen vuosikerran taimien pitäisi tuottaa kirpeitä omenia jo vuonna 2013.

Kaksi uutta löytöä

Jokin aika sitten saimme mukavaa sähköpostia Marjaanalta, jonka sukunimen olemme jo hukanneet. Hänellekin on aikanaan päätynyt kaksi ”Yltöis-puuta”, ilmeisesti Suomen kuuluisimmalta omenagurulta, puutarhaneuvos Anssi Krannilalta, joka oli saanut puun versoja MTT:n tarhoista. Vanhoja sitruunaomenapuita onkin siis kuusi!
Erityisen mieltynyt harvinaisuuteensa Marjaana ei kuitenkaan ole. Hän ei ole siitä omenana järin innostunut. ”Emme ole itse asiassa edes tarkkailleet sitruunaomenien niukkaa satoa ja sadon ajankohtaa kovin tarkasti, koska omenat eivät ole olleet meidän makuumme. Pitänee tänä syksynä yrittää asennoitua niihin hieman aiempaa kunnioittavammin, vaikka on meillä täällä paljon maukkaampiakin lajikkeita”, Marjaana viestitti loppukesästä.

Christer Lindgren

PS. Perjantaina 4.11. PMP ja Yltöisten Hilma Kinnanen saivat iloisen uutisen: Gloria Ruoka & Viinin päätoimittajan Sanna Maskulinin kaksivuotias taimi tuotti ensimmäisen, hapokkaan mutta kypsentämättäkin syötävän sitruunaomenan!