Raija Alatalo maistelee yrttejä tieteellisesti

Raija Alatalo on Helsingin yliopistoon kuuluvan Ruralia-Instituutin tuotekehittäjä,. Sijaintipaikkana on Mikkeli, ja työ liittyy laajasti ja monipuolisesti Etelä-Savon hankemaailmaan.

10+ Yrttitiimin mielenkiinto Raijan työhön heräsi pelkistetystä tiedotteesta ja esitteestä, joissa esiteltiin neljä villiyrttiä – samettirakuuna, suvikynteli,  karhunjuuri ja suola- tai rantaputki  – ja koko joukko niitä hyödyntäviä reseptejä.

Koska villikasvien maistelu ja kokeilu ruokakäytössä on yksi 10+ Kiehuu! –projektin teemoista, haastattelimme yliopistotason spesialistia.

Mitä työhösi Mikkelissä kuuluu?

Toimenkuva on monipuolinen, eikä sillä ole aina mitään tekemistä tuotekehityksen kanssa. Elän hankemaailmassa, ja tehtävät muokkautuvat kulloisenkin hankkeen mukaan.
Pääasiassa teen tuotekehitystä alueen yrityksille, ja useimmiten tuotteet ilmestyvät kaupan hyllyille.  Työni tulokset jäävät ko. yrityksen käyttöön. Osa yrityksistä nostaa julkisesti esille, missä tuotteet on kehitetty, toisille se on yrityssalaisuus, jota minäkään en paljasta.

Käytännön työhöni kuuluu monenlainen yhteydenpito alueen elintarvikeyrittäjiin. Toimin ajatuksella ideasta tuotteeksi ja olen mukana tuotteen koko elinkaaressa tuotekehityksestä säilyvyyskokeisiin ja pakkaukseen liittyviin asioihin asti. Tällä hetkellä teen työtäni Tiedolla ja taidolla tavoitteeseen valmennusohjelma –hankkeessa.  Keskeisiä asia on nyt Erinomaista Etelä-Savosta -kauppakampanja Suur-Savon alueiden myymälöissä. Siihen liittyvien annosreseptien työstäminen on vielä kesken.

Millaisissa olosuhteissa teet tuotekehitystyötä?

Meillä on käytössämme tuotekehityskeittiö, jossa teen ns. Kattilamittakaavaisen tuotekehitystyön.

Millaisia tuloksia on villiyrteistä saatu? Minne nämä tiedot ja reseptit jatkavat matkaansa? Saako esimerkiksi ravintolakokki niitä mitenkään käyttöönsä?

Villiyrttien kanssa olin tekemisissä, kun meillä järjestettiin keruutuoteneuvojakoulutusta. Itse olen myös keruutuoteneuvoja. Koulutukseen kuuluu myös keittiötyöskentely, johon liittyvien teimme kauppayrteistä erilaisia ruokia ja levonnaisia. Tuotokset jäivät sitten kurssilaisten käyttöön.

Erään yrityksen tuotekehityksessä on ollut nokkoslettujauho, joka löytyy nytkin kaupan hyllystä. Siihen liittyvään kampanjaan on tehty reseptejä, jotka ilmestyvät alkukesästä nettiin.

Mitkä yrtit ovat olleen erityisen kiinnostavia, maistuvia  ja palkitsevia?

Itse olen aina rakastanut yrttejä. Nyt asun omakotitalossa, jonka tontilla rehottaa lipstikka, joka on aina ollut lempparini, mutta monet muutkin yrtit. Olen ajatellut laittaa myös nokkosmaan. Oman kasvimaan lehtikaalia olen kuivannut talvikaudeksi. Käytän sitä jos jossakin, sämpylöissäkin sen hyvän ravintosisällön takia.

Mitkä kasvit ovat mielekkäitä kokeiltaviksi juuri nyt kesän korvalla?

Kaikki mikä työntää päänsä ensimmäisenä esille! Pihan ryytimaa – nokkkonen, voikukka…

Milloin edellä mainitsemasi yrtit ovat kerättävissä ja kokeiltavissa?

Itse pidin kovasti suvikyntelistä, mutta sen saatavuus on ongelma.  Karhunjuuri ja suolaputki sen sijaan kasvavat pihassani. Sanoisin, että kesäkuun lopulla on satoaika. Samettirakuunaa minulla ei ole, sillä se pitää kylvää vuosittain. Sitäkin on kyllä saatavissa.

Suvikyntelikastiketta tai samettirakuunalla maistettua järviahventa? Nimet ainakin herättäisivät kiehtovaa mielenkiintoa ravintoloidenkin ruokalistoilla.  10+ Kiehuu! kokeilee maistamatta jääneitä kasveja etsiessään makuja, joita  ei ole tähän asti ollut.